Kulissien takana: Alaston Kaupunki

Tapahtumakonseptin aihe pyöri Rakastajat-teatterin teatterinjohtajan Kai Tannerin työpöydällä pitkään. Ensimmäisen kerran hän ideoi konseptia jo 10 vuotta sitten! Lopulta sysäys kohti toteutusta tuli kesällä 2019.

– Tuona kesänä hallinnoimme legendaarista Cafe Jazzia. Keskityin ohjelmistosuunnittelussa pääosin paikallisiin artisteihin. Made in Pori -illoissa kävi selväksi, että porirock on tärkeä osa porilaista identiteettiä. Syntyi ajatus yhteisöllisyyttä ja paikallisidentiteettiä vahvistavista yhteislaulukonserteista Kehräämön lavalle, Kai kertoo Alaston kaupunki -konseptin varhaisvaiheista.

Pian ajatuksesta muovautui astetta kunnianhimoisempi: musikaali. Soolourastaan sekä Dingosta tuttu Jarkko Eve ja käsikirjoittaja-ohjaaja Tapio Kankaanpää nappasivat heti Kain ideasta kiinni. Kolmikko lähti kehittelemään ideaa yhdessä eteenpäin. He huomasivat, miten orgaanisesti aihe synnyttää myös oheistapahtumia, kuten Hall of Fame.

“Ristiriitaisia totuuksia, suoranaisia valheita ja tilanteita, joista ei olla ennen hiiskuttu sanaakaan”, sanaili työryhmä leikkisästi projektin saadessa alkunsa. Alaston kaupunki -musikaali on yhdistelmä dokumentaarista materiaalia, sovitettuja biisejä ja sovitettuja kohtauksia. Elämänkertanäytelmästä ei ole kuitenkaan kyse, vaan osittain fiktiivisestä rock-dokumentista.

Käsikirjoitus ei synny yksin

Jo ennen Alaston kaupunki -musikaalin syntyä Tapio vietti paljon aikaa musiikkidokumentteja katsellen.

– Yllätyin, miten monet uuden polven musiikkidokkarit koskettivat ja kertoivat tuoreella otteella tuttuja tarinoita rockhistoriasta. Mieleeni jäivät erityisesti Amy Winehouse ja Cobain: Montage of Heck -dokumentit. Molemmat ovat kokonaisia ja itsenäisiä taideteoksia, kerronnaltaan mestarillisia ja omaperäisiä. Kotimaisista mainitsemisen arvoinen on Eput-elokuva, Tapio suosittelee.

Musiikkidokumenttien katsomisen lisäksi Tapio luki käsikirjoitusvaiheessa valtavan määrän taustakirjallisuutta. Näihin kuului artistien elämäkertoja, ajanjaksoon liittyviä artikkeleita ja tutkimuksia sekä lehtijuttuja ja arkistokuvia. Lisäksi hän on käynyt lukuisia keskusteluita ja haastatteluja porirockin artistien kanssa.

– Eve on toiminut alusta asti projektin kummisetänä. Olemme keskustelleet taiteellisista sisällöistä syvällisesti, mutta myös taiteellisen työn luonteesta ja työssä jaksamisesta. Jarkko on todella taitava ja ihmisläheinen työnohjaaja toiselta ammatiltaan artistiuden rinnalla, Tapio paljastaa. ​​​​​​​

– Käsikirjoitus ja musiikin sovitustyö kulkevat käsi kädessä, joten sovittaja Tuomas Wäinölä on ollut tärkeä työpari. Samoin dokumenttiosuudet kuvaavan Ville Salénin kanssa olemme vaihtaneet ajatuksia kohtausten sisällöistä ja näkökulmista melkein päivittäin. Ville varmaan ajattelee jo valmiiksi mun nimen puhelimen ruudulla nähdessään, että taas toi äijä meinaa jauhaa porirockista seuraavat puolitoista tuntia yhtä soittoa, Tapio kertoo nauraen.

Porirockin vaietut salaisuudet

Mitä kaikkea muuta ilmiöön porirock kuuluu kuin meidän kaikkien tiedossa olevat sifonkihuivit, lakkapullot, levymyynti- ja yleisöennätykset sekä keikkabussin perässä hysteerisesti juoksevat fanitytöt? Musikaalissa valotetaan julkisuudessa vähemmälle huomiolle jääneitä tilanteita, jotka liittyvät porirockiin ja artistiuteen. Musikaali esittelee, millaista oli olla nuori rokkari 70–80-lukujen lohduttomassa Porissa.

– Jos ajanjakson kaikkien porilaisbändien kaikki soittajavaihdokset ja levytyssopimukset ja muut historiikit käytäisiin läpi, teos kestäisi 10 tuntia ja biisit päälle, Tapio perustelee.

– Alaston kaupunki on kuin iso maalaus. Se on kuva karusta ja harmaasta kaupungista, Porista 70-luvun lopusta 80-luvun menestysvuosiin, jolloin harmaan ja lohduttoman asfaltin keskelle nousee Suomen musiikkimaailman ja suomirockin kirkkaimmat tähdet, Tapio kuvailee.

Yhteistyötä esikuvien kanssa

Vuonna 2020 koko maailman polvilleen pistänyt koronapandemia on vaikuttanut myös Alaston kaupunki -konseptin tuotantoprosessiin.

– Yllättävintä on ollut se, miten paljon tämä aika on vaikuttanut musikaalin miehitykseen ja sisältöön. Musikaalista on ollut kolme täysin erilaista versiota. Alkuperäisestä ideasta ei ole jäljellä enää muuta kuin musiikki, Kai paljastaa.

Musiikista puheen ollen; Dingon, Mamban ja Yön musiikilla on ollut valtava merkitys paitsi isolle yleisölle, myös uuden sukupolven muusikoille ja artisteille, jotka ovat silloin vasta tutustuneet musiikin saloihin ja ottaneet ensiaskeleita musiikin parissa.

– On varmasti hieno kokemus päästä omien lapsuuden esikuvien kanssa soittamaan ja tekemään yhteistä projektia. Tunteen jakavat sekä musikaalin muusikot että näyttelijät. Sekä tietenkin koko työryhmä, teatterinjohtajasta lähtien! Tapio kertoo työryhmän tunnelmista.

Osa suomalaisten dna:ta

Alaston kaupunki -konsepti on herättänyt kiinnostusta myös Satakunnan rajojen ulkopuolella. Tämä vahvistaa ajatusta siitä, että porirock ei ole pelkästään porilaisten juttu, vaan osa suomalaisten dna:ta. Musikaalia ja konsertteja on saavuttu katsomaan tuntien ajomatkan päästä.

– Yleisö on suhtautunut tapahtumasarjaamme erittäin innostuneesti ja kannustavasti. Tunnelma on ollut odottava, Kai kertoo projektin saamasta vastaanotosta.

Monelle esittävän taiteen ja livemusiikin merkitys on korostunut poikkeusolojen aikana, kun teatterit ja konserttitalot ovat pitäneet ovensa kiinni. Taiteen parissa työskentelevät ihmiset ovat joutuneet sopeutumaan siihen, että voivat toteuttaa elinkeinoaan vain rajallisesti.

– Sekä artistien että yleisön tunnelma on ollut riemukas, kun pitkän tauon jälkeen on ollut mahdollisuus päästä yhteisen asian äärelle. Kesällä soitetut porirockin soolokeikat loivat taianomaisen tunnelman vastaremontoituun Kehräämöön, Kai tunnelmoi vielä jälkikäteenkin.

– Artistit ottivat koko konseptin vastaan todella lämminhenkisesti. Onhan se ainutlaatuista, että pääsemme työskentelemään yhdessä porirockin parissa tässä laajuudessa. Ja vielä alkuperäisillä huudeilla Porissa! Tapio hehkuttaa lopuksi.

Alaston kaupunki -musikaali jatkaa Rakastajien ohjelmistossa keväällä 2022.