KULISSIEN TAKANA: VOOOSH! | Rakastajat-teatteri

Tervetuloa teatteriin! Tutustu turvallisuusohjeisiimme.

KULISSIEN TAKANA: VOOOSH!

Koulukiusaamisesta ja siitä selviytymisestä kertova ravisuttava VOOOSH! sai ensi-iltansa Studio Hilkassa syyskuussa. Philip Ridleyn monologi on Rakastajat-teatterin uusi kantaesitys. Esityksen pääroolissa on Henri Välikangas ja sen on ohjannut Reetta Vehkalahti.
​​​​​​​


Henri Välikangas tutustui Philip Ridleyn tuotantoon opiskellessaan teatteria Trinity College Dublinissa. Hän luki yliopistossa Ridleyn useita varhaisia lyhytnäytelmiä, VOOOSH!:in mukaanlukien, ja vaikuttui niistä paljon.

– Teimme yliopiston opiskelijateatterissa Ridleyn “Mercury Fur” -näytelmän, jossa näyttelin Lolan roolin. Osa oli haastava ja todella mielenkiintoinen. Pääsimme edustamaan yliopistoamme Irlannin valtakunnallisille opiskelijateatterifestivaaleille Galwayhin keväällä 2016.

Tämän jälkeen Henri törmäsi Ridleyhin opintojensa aikana vielä useita kertoja. Hän muun muassa teki lopputyönään pukusuunnittelun Ridleyn Karamazoo-nuortennäytelmään, laitoksen Samuel Beckett Theatreen.


Pitkä yhteinen historia

Rakastajat-teatterilla nähtävän VOOOSH!:in synnystä on vastannut Henrin lisäksi pieni ja tiivis porukka. Monologin on suomentanut ja ohjannut Reetta Vehkalahti. Henrillä ja Reetalla on pitkä yhteinen historia, sillä Henri on aloittanut teatteriharrastuksen Reetan ohjaamassa näytelmäkerhossa jo vuonna 2005.

– Näytelmäkerhon jälkeen siirryin Porin Teatterinuoriin, Reetan ohjaamaan ryhmään. Iän myötä olen päässyt työskentelemään Reetan kanssa lasten ja nuorten teatteritoiminnan ohjaajana ja sittemmin murhamysteeri-illallisia järjestävässä MurhaMestarit-ryhmässä. Lisäksi olen säveltänyt teatterimusiikkia Reetan ohjaamiin näytelmiin, Henri käy läpi kaksikon yhteistä historiaa.

VOOOSH!:in myötä Henri ja Reetta työskentelevät näyttelijä–ohjaaja-työparina. Henri kehuu, että Reetan kanssa työskentely on aina ollut todella mukavaa.

– Reetta on nopea hoksottimistaan. Hän on perehtynyt perinpohjaisesti kulloiseenkin projektiin ja sen käsittelemiin aiheisiin. Hän osaa innostaa ja kannustaa, mutta myös tarvittaessa haastaa sopivalla tavalla, Henri kuvailee työpariaan.

Henrin ja Reetan lisäksi VOOOSH!:in taiteellisesta toteutuksesta on vastannut liikkeen asiantuntija Tiina Santavuo. Häntä pyydettiin antamaa neuvoa erityisesti baletin liikekielen suhteen. Liikkeen asiantuntija luo esitykseen viimeisen silauksen pienillä liikekoreografioilla.

– Olen aina ollut viehättynyt baletin estetiikasta, mutta en ole harrastanut sitä sen kummemmin. Tiina osasi ohjeistaa oikeanlaiset liikkeet aamunavauskohtaukseen, johon kaipasimme Reetan kanssa jotain lisää. Pienet asiat, kuten oikeanlainen ryhdin kannattelu, ranteen ja sormien pehmeys sekä jalkojen aukikierto tuovat uskottavuutta ja selkeyttä ilmaisuun. Tiina on lahjakas tanssitaiteilija, mutta aivan liian vaatimaton, Henri kertoo Tiinan kanssa tehdystä merkityksellisestä yhteistyöstä.


Paljon etukäteisvalmisteluita

Jokainen esitys käy läpi pitkän ja monivaiheisen tuotantoprosessin ennen näyttämölle yleisön eteen pääsyä. Nämä ovat asioita, jotka tapahtuvat kulissien takana, mutta ovat esityksen toteutumisen kannalta yhtä tärkeitä kuin näyttelijäntyö ja ohjaajan kädenjälki.

VOOOSH!:in tekstissä mainitaan kolme lontoolaista koulua, joiden historiaa Henri lähti selvittämään. Tämä osoittautui salapoliisityöksi. Vaikka kaikki koulut olivat olleet jossain vaiheessa oikeasti olemassa, löytyi tietoa vain ripotellen. Koulut olivat vaihtaneet nimiä useita kertoja, yhdistyneet toisiin kouluihin tai täysin lopettaneet toimintansa. Iso kysymys oli, millainen roolihenkilön koulupuku olisi?

– Puku mainitaan heti esityksen alussa, joten halusin panostaa siihen. Löysin Facebookista suljetun ryhmän St. Jude’sin entisille oppilaille, jotka ovat tällä hetkellä noin 60-vuotiaita. Laitoin liittymispyynnön, joka yllättäen hyväksyttiin. Pääsin käsiksi tuntemattomien itälontoolaisten elämään ja muistoihin. Ja mikä parasta, luokkakuviin! Eräs kuva oli pelkästään takin rintaa koristaneesta koulun logosta risteineen ja latinankielisine mottoineen. Tämän kuvan pohjalta pystyin teettämään kangasmerkit bleiseriini, Henri paljastaa puvustuksen yksityiskohdasta.

Muita Henrille mieleenpainuneita hetkiä tuotantoprosessissa olivat kuivakat tekijänoikeus- ja käännösoikeusneuvottelut. Niistä on selvittävä ennen esityksen viemistä näyttämölle asti.

– Kun saimme luvat kuntoon ja ensimmäisiä apurahoja alkoi tipahdella, on prosessi Reetan kanssa ollut todella vaivaton. Mieleeni on jäänyt ensimmäinen näyttämöharjoitus, jossa mentiin läpi koko 12-sivuinen teksti. Se oli todella vapauttava kokemus. Läpirämpiminen kesti lähes kolme tuntia, mutta heti tuli olo, että ollaan oikeilla jäljillä, Henri kuvailee.


kuva: mikael leppäniemi


Tragedia jää töihin

Kun esitys on valmis ja valmis näyttämölle, olennainen osa näyttelijäntyötä on esitykseen valmistautuminen ja roolihahmon mielentilaan uppoutuminen.

– 12 liuskaa tekstiä on iso pala sisäistää, joten ennen esitystä keskitän ajatukset tekstiin. Lisäksi avaan ääntäni ja ääntöelimistöä. Puheeni tuppaa toisinaan puuroutumaan, jollen keskity tarpeeksi. Myös kehoa pitää herätellä, sillä liikun lavalla paljon esityksen aikana, Henri kertoo lämmittelyrutiineistaan.

Esitys sisältää kuvauksia henkisestä ja fyysisestä väkivallasta, johon Henrin on näyttelijänä heittäydyttävä saattaakseen tunteen katsojille asti. Kipeän aiheen käsitteleminen ja esittäminen tuovat omat haasteensa. Näytelmä on väkivaltaisin, jota Henri on päässyt tähän mennessä tekemään.

– Kun harjoittelimme pahoinpitelyn jälkeistä kohtausta, jossa päähenkilö istuu kotona ja ilmaisee katkeruutensa muita ihmisiä kohtaan, en voinut olla liikuttumatta oikeasti. Epäoikeudenmukaisuuden kokemus on vahva, ja samaistun siihen herkästi, Henri kuvailee näytelmän myötä itsessään heränneitä tunteita.

– Pystyn kuitenkin jättämään työt töihin. Näyttelemäni tragedia ei vaivaa minua öisin. Esityksen jälkeen on helpottunut olo ja todella hiki, mutta se ei estä lähtemästä ihmisten ilmoille. Toisaalta viihdyn todella paljon kotona, joten koti on yleensä ensimmäinen paikka, johon kaipaan esityksen jälkeen.


kuva: mikael leppäniemi

Viisi tähteä, mitä ihmettä!

VOOOSH! on saanut erinomaisia arvioita toimittajilta sekä ylistävää katsojapalautetta. Henrin roolityöskentelyä on kuvailtu poikkeukselliseksi huippusuoritukseksi ja katsojat ovat todenneet, että kaikkien maailman ihmisten tulisi nähdä VOOOSH!

– Ensi-illan jälkeisiä ylistäviä arvioita lukiessa on tullut hämmentynyt olo. Pitää lukea arvostelu uudelleen kerta toisensa jälkeen todetakseen, ettei täällä ole kriittistä sanaa missään. Viisi tähteä. Mitä ihmettä, Henri hämmästelee saamaansa ylistystä.

Muista teattereista on tullut muutamia yhteydenottoja joko tekstistä itsestään tai vierailuesityksen mahdollisuudesta. Se on juuri sitä, mitä tältä produktiolta olen halunnutkin. Tuntuu, että ollaan oikeilla jäljillä, kun aihe kiinnostaa ihmisiä ja se koetaan tärkeäksi ja kertomisen arvoiseksi. Olen todella iloinen ja odotan jatkoa innolla, Henri toteaa lopuksi.

Ensi vuonna VOOOSH!:in on tarkoitus kiertää kouluissa. Monologin helppous on siinä, että sen voi viedä vähällä vaivalla minne tahansa. Kiertueen mahdollisuus on otettu huomioon jo tuotantovaiheessa, joten esityksen toteutus on pienieleinen. Kouluvierailujen lisäksi VOOOSH!:ia tullaan tarjoamaan teattereihin ja festivaaleille.

kuva: mikael leppäniemi

Mikäli kiinnostuit tilaamaan VOOOSH!in kouluusi tai tapahtumaasi, ota yhteyttä henri@rakastajat.fi.